Neuroliiton työelämäpalveluihin yhteyttä ottavien yleisin huolenaihe liittyy jaksamiseen työssä ja arjessa. Tyypillisesti keskustelemme laajasti työstä ja arjesta, hyvinvoinnista, sairaudesta ja voimavaratekijöistä. Keskustelu johtaa usein laajaan pohdintaan jaksamisesta ja kokonaiskuormituksesta. Kuinka paljon muuttunut elämäntilanne epävarmuuksineen ja pelkoineen haastaa työhyvinvointia ja jaksamistani? Toisaalta nukun aiempaa huonommin ja lisäksi arki on välillä raskasta keskellä kiireistä pikkulapsiarkea. Entäpä työolosuhteiden merkitys? Toimiva johtaminen, luottamuksellinen ilmapiiri, sopiva mielekäs työn sisältö, työn autonomia ja vahva ammattitaito voivat tukea mielettömästi työkykyä ja kannatella työkykyä sairauden haasteista huolimatta. Jos minulla ei kannustavaa toimivaa työyhteisöä? Kuinka paljon voin laittaa väsymyksestäni työpaikan piikkiin?
Moni työkykyyn vaikuttava asia voi johtua neurologisesta sairaudesta, mutta työkyky rakentuu silti kerroksista: terveydestä, arjesta, työstä, palautumisesta, mielessä pyörivistä huolista ja siitä, kokeeko ihminen voivansa vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Siksi ei ole ihme, että moni kysyy: mikä johtuu mistäkin?
Vaikka yhtä oikeaa vastausta ei ole itselläni antaa voi työelämäneuvonnassa käytävien erilaisten vaihtoehtojen kartoitus antaa ajatuksia eteenpäin. Pohdimme, koska pitää reagoida tilanteeseen ja mitkä ovat silloin askelmerkit. Jo selkeys siitä, että miten prosessi etenee, jos tarvitsee pyytää vaikkapa työn mukautuksia tai keventää työaikaa voi auttaa jo itsessään myös nykyhetken työhyvinvointiin. Kannustan olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä Neuroliiton työelämäneuvontaan, kun neurologinen sairaus ja jaksamisen työelämässä mietityttää. Yksin ei asian kanssa kannata olla. -Tuomas
